Ruby-merkkijonoilla on runsaasti manipulointimetodeja, ja monet niistä ovat kahdessa muodossa: tavallisessa versiossa (palauttaa uuden merkkijonon) ja huutomerkkiversiossa (!) (muokkaa merkkijonoa paikallaan, mutaatioimalla alkuperäistä). Tämän eron ymmärtäminen on tärkeää oikeellisuuden kannalta ja virheiden välttämiseksi.
"hello".upcase # "HELLO"
"HELLO".downcase # "hello"
" hi ".strip # "hi" — remove surrounding whitespace
"hello".reverse # "olleh"
"hello".length # 5
"hello world".split(" ") # ["hello", "world"]
["a", "b"].join("-") # "a-b"
"hello".sub("l", "L") # "heLlo" — replace FIRST
"hello".gsub("l", "L") # "heLLo" — replace ALL (global)
"hello".include?("ell") # true
"hello".start_with?("he") # true
"hello".chars # ["h", "e", "l", "l", "o"]
"42".to_i; "3.14".to_f # convert to number
"Hi #{name}" # interpolation
str = "hello"
# normal version — returns a NEW string, original UNCHANGED
upper = str.upcase # upper = "HELLO", but str is STILL "hello"
puts str # "hello" — unchanged
# BANG version — modifies the original IN PLACE (mutates it)
str.upcase! # str is NOW "HELLO" — the original changed!
puts str # "HELLO"
! (huutomerkit) variantit muuntavat alkuperäisen merkkijonon paikallaan, kun taas ilman huutomerkkiä olevat versiot palauttavat uuden merkkijonon ja jättävät alkuperäisen muuttumattomaksi. Tämä on kriittinen ero — upcase! käyttäminen, kun tarkoitit upcase (tai päinvastoin) muuttaa sitä, onko alkuperäinen muokattu, mikä voi aiheuttaa hienovaraisia virheitä.
"hello".upcase! # "HELLO"
"HELLO".upcase! # nil! — bang methods return nil if NOTHING changed
# → don't chain off a bang method's return value carelessly
str.strip!&.upcase # be careful — strip! returns nil if there was nothing to strip
Hienovarainen sudenkuoppa: huutomerkkimetodit palauttavat nil:in, jos ne eivät muuttaneet mitään — joten ketjuttaminen niiden palautusarvosta voi rikkoa koodin.
Merkkijonojen käsittely on kaikkialla ohjelmoinnissa, joten Ruby:n rikkaan merkkijonometodikirjaston tunteminen on hyödyllistä arkitietoa — mutta tärkeintä on huutomerkin (!) ja ilman huutomerkkiä olevien versioiden eron ymmärtäminen, joka on sekä Ruby:n nimeämiskonventio että usein virheistä aiheutuva lähde.
Ilman huutomerkkiä oleva versio palauttaa uuden merkkijonon (jättäen alkuperäisen muuttumattomaksi), kun taas huutomerkillinen versio mutaatioi alkuperäisen paikallaan — ja niiden sekoittaminen muuttaa sitä, muokataan alkuperäinen objekti vai ei, mikä aiheuttaa hienovaraisia, vaikeasti debugattavia virheitä (esim. odottaen alkuperäisen olevan muuttumaton mutta käyttäen upcase! mutaatioi sen, tai odottaen mutaatiota mutta käyttäen upcase jättää alkuperäisen muuttumattomaksi).
Koska Ruby:n merkkijonot ovat muutettavia ja monilla metodeilla on molemmat muodot, tämän eron ymmärtäminen on tärkeää oikeellisuuden kannalta — tieto siitä, että ! tyypillisesti tarkoittaa "muokkaa paikallaan / on vaarallinen versio" (konventio, joka ulottuu merkkijonojen yli muihin Ruby:n metodeihin kuten map!, sort!) antaa sinulle mahdollisuuden ennustaa ja hallita mutaatiokäyttäytymistä.
Sudenkuoppa, että huutomerkkimetodit palauttavat nil:in, kun ne eivät muuta mitään (mikä voi rikkoa metodien ketjutuksen), on myös arvokas tietää.
Ruby:n hyödyllisten merkkijonometodie ja erityisesti huutomerkin/ilman huutomerkkiä olevien mutaatioiden eron ymmärtäminen (ydinkäytäntö, joka vaikuttaa siihen, muokataan alkuperäinen vai ei) on tärkeää oikean Ruby:n kirjoittamiselle, joka käsittelee merkkijonoja turvallisesti — se on usein mutaatiovirheiden lähde, ja ! konventio on perusteltu Ruby:n idiomi, joka heijastaa paikallisen vs. uuden objektin semantiikan ymmärtämistä, mikä tekee siitä käytännöllisesti relevanttia tietoa Ruby:n jatkuvasta merkkijonotyöstä ja yleistä aihetta erottuvasta, virheille alttiista Ruby:n käytäntöstä.